Keskustelua lastenkirjallisuudesta

Nykypäivän lastenkirjallisuudessa on paljon valinnanvaraa. Kokoajan tuntuu tulevan uusia kirjoja. Kuvitettua kirjallisuutta tuntuu löytyvän kokoajan enemmän, samoin erilaista huumorikirjallisuutta ja jopa sarkastista kirjallisuutta. Nykypäivän lastenkirjallisuus ei myöskään enää ole mielestämme pelkästään lapsille. Lasten kirjoihin on upotettu huumoria ja sisältöä myös aikuisille, joita lapset eivät ymmärrä mutta aikuinen kyllä hoksaa. Näin kirjoista on saatu monipuolisia ja lapset sekä aikauiset saattavat nauraa samoissa kohdissa kirjoja ja lukeminen on kaikille mielekkäämpää. Huumorin kanssa saakin nykyään olla tarkkana muunmuassa eskarissa. Esimerkiksi lepoajan kirjan valintaa täytyy miettiä myös kirjan hauskuuden kannalta, jos kirja on liian hauska ei kenenkään lepäämisestä tule mitään.

Kirjallisuudessa tuntuu olevan montaa eri lajia, niin utopistisia fantasiakirjoja, kuin realistisiakin oikeaa maailmaa käsittäviä kirjoja ja tämän näemme rikkautena. Kirjallisuudesta on tullut tapa käsitellä maailmaa ja tukea lasten luovuutta sekä mielikuvitusta. Kirjallisuuden kautta voidaan käsitellä elämän vaikeita asioita: erilaisia sairauksia, kuolemaa, katastrofeja, muutoksia perheen sisällä näin esimerkiksi. Samoin kirjallisuuden kautta voidaan tukea rohkeutta ilmaista itseään. Tämän lisäksi suuri osa lapsista nauttii kirjallisuudesta, lukemisen kuuntelemisesta ja omasta lukemisesta. Kirjan kautta aiheita käsiteltäessä on helpompi mustaa lapsilähtöisyys, samoin esimerkiksi raskaampiin käsiteltäviin asioihin kyetään helpommin pitää sopiva etäisyys, käsittelystä ei tule liian ahdistavaa tai pelottavaa.

Päiväkodissa kirjallisuus on aika helppo työtapa, mikäli sitä vain ymmärretään käyttää. Kokemuksemme mukaan osassa päiväkodeista kirjoja käytetään aktiivisesti keskustelupohjana, toisaalla ei lähes ollenkaan. Mielestämme onkin tärkeää, että kirjoja käytetään nimenomaan keskustelun pohjana, eikä ainoastaan väliaikaviihteenä. Toki kirjoja kuuluu lukea myös viihdemielessä, mahdollisimman monipuolinen kirjojen käyttö on vain positiivista. Kuitenkin pedagogiselta kannalta ajateltuna pelkkä kirjojen "viihdelukeminen" ei ole yksinään hyödyllistä. 

Mikä kuvakirjoista tekee hyviä, on se, että se mahdollistaa yllä olevien aiheiden käsittelyn myös päiväkodin pienimpien lasten kanssa sopivissa aikajaksoissa. Kuvakirjat eivät usein ole liian pitkiä, ne ovat värikkäitä ja mielenkiintoisia katsoa joka tukee lasten motivaatiota ja keskittymistä. Niiden pohjalta on helppo keskustella myös pienen lasten kanssa.

Sanni Lassy, Niina Patrakka, Emilia Nieminen, Tiia Laihinen, Tiina Mäkelä, Annika Mäki

Lukupiiri – keskustelua lastenkirjallisuudesta

Kuvakirjoista

Kaikissa kirjoissa oli tärkeä teema; niissä käsiteltiin mm. eroa, maahanmuuttajia, valehtelua, anteeksiantoa – ja pyyntöä ja pikkusisaruksen syntymistä. Kuvat houkuttelivat lapsia lukemaan ja kuuntelemaan tarinaa, kaikissa kirjoissa kuvat tukivat tarinaa. Osassa kirjoista kuvista löytyi myös jotakin uutta tekstin lisäksi. Kuvakirjat opettavat arkielämän asioita ja tukevat lapset sosialisaatiota ja opettavat ehkä myös vanhemmille nykyajasta.

Lukukirjoista

Lähes kaikki lukupiiriläiset olivat yhtä mieltä siitä, että oli vaikea löytää uutta/uudehkoa pidempää satukirjaa (ilman blogivinkkausta – edes kirjaston henkilökunta ei kyennyt auttamaan!). Esimerkiksi satukokoelmien uusintapainoksissa sadut olivat vanhoja. Satukirjat olivat tasoltaan vaihtelevia ja ryhmämme oli kirjoista montaa mieltä. Olimme yhtä mieltä siitä, että vanhat sadut tulee säilyttää ja sisällyttää päiväkodin arkeen.

Kirjat perustuivat mielikuvitukseen: oli opettavainen tarina (usko omiin kykyihin, optimismi vastaan pessimismi), utopistinen itsereflektiivinen liian vaikea satukirja – tämän kirjan sisältö vaatisi aluksi tutustumista satujen mahdollisiin maailmoihin, taikuutta sisältävä seikkailutarina, filosofista pohdintaa sisältävä kuvittelukirja (entä jos?), luontoa ja erilaisuutta pohtiva kokoelmateos.

Ryhmämme suosittelee lämpimästi seuraavia satukirjoja:

Leena Laulajainen:Tulen ja jään saari – sopii myös koululaisille, tarinoita luontoteemaan tai erilaisuuden käsittelyyn ja hyväksymiseen.

Kate DiCamillo: Taikurin norsu – lukukirjaksi myös pienemmille, isommat ymmärtävät ehkä sanoman paremmin (mahdottomaltakin tuntuvat asiat voivat onnistua, mutta kaikkea ei voi peruuttaa). Kannattaa varautua outojen käsitteiden selittämiseen.

Marjaleena Lembcke: Satu sadusta joka oli satua – suositellaan draamakasvatukseen, kirja oli vaikea eivätkä 6- ja 9- vuotiaat lapset jaksaneet sitä satuna kuunnella.

Sanna Isto: Tinka ja Taika – kirjaa voi lukea nukkarissa, suositus yli 5-vuotiaille. Teema (aito minuus), selkeni vasta kirjan lopussa. Hauska, otteessaan pitävä teos.

Jujja Wieslander ja Sven Nordqvist: Mimmi lehmä ja varis – Tarinoita optimistilehmän ja pessimistivariksen seikkailuista. Sopii lukuhetkiin.

Sari, Maria, Maija, Anne ja Kaisa

Lukupiiri vk12

Lukupiirissämme nousseita mietteitä:

Lukupiirikokemuksemme mukaan nykyajan kirjoissa on hyvät väritykset ja kuvitukset.

Mielestämme kirjoissa oli myös hyviä, ajankohtaisia teemoja käsittelyssä.

Pohdimme, että nykykirjoihin on tullut tietyllä tavalla uudestaan ”rankempia aiheita”, esimerkiksi Mullin mallin maailma –kirjassa käsiteltiin maailman tuhoutumista.

Päiväkodissa satuja lukiessa pitäisi huomioida se, että lapsen maailma on erilainen kuin aikuisen, eikä lapsi välttämättä koe ”rankempiakaan aiheita” niin kauhistuttavina kuin aikuiset ne kokevat.

Kirjoja voi käyttää kaikessa toiminnassa päiväkodissa, esimerkiksi askartelussa, jumpassa, draamassa, leikeissä.

Mielestämme kirjojen lukeminen on tärkeää, mutta sen tulisi olla sellaista, että lapset kiinnostuvat siitä, eikä lukutuokioiden pidä olla pelkkä pakollinen velvollisuus.

(Anna-Reetta Aitalaakso, Hanna Helanto, Pauliina Aalto, Heidi Alatupa ja Jenni Kiesi)

Kirjallisuus päiväkodin arjessa

Toteutimme lukupiirin siten, että jokainen esitteli vuorollaan lukemansa satu- ja kuvakirjan, sekä satukirjan pohjalta laatimansa askartelun. Kun kirjat oli käyty läpi, keskustelimme yleisellä tasolla kirjallisuuden käytöstä ja merkityksestä päiväkodeissa. Esille nousi ajatuksemme siitä, kuinka kuvakirjojen avulla voi lähteä käsittelemään ajankohtaisia, ja joskus myös hankalia, teemoja lapselle sopivalla tavalla. Tällaisia teemoja tällä hetkellä ovat esimerkiksi maahanmuutto ja pakolaisuus, työttömyys sekä köyhyys. Lisäksi aina pinnalla olevia tärkeitä aiheita ovat esimerkiksi kiusaaminen, ystävyys- ja perhesuhteet, lääkärissä käynti sekä koulun aloittaminen. Edellä mainitut teemat voivat olla lapselle vaikeita ymmärtää, tai jopa pelottavia, jolloin niitä on helpompi käsitellä tarinoiden avulla. Kirjan pohjalta voi lähteä keskustelemaan teemoista vaikka tuokioissa opettajan johdolla, jolloin ne toimivat hyvin keskustelun virittäjinä. Vertaistuella on suuri rooli erilaisten ongelmien käsittelyssä.  Sitä kautta lapsi ymmärtää, että hän ei ole ainoa, jolla on pelkoja vaan muutkin saattavat painiskella samojen asioiden äärellä. Kuvakirjoissa suuressa roolissa ovat luonnollisesti myös kuvat. Kuvien tulisi olla mahdollisimman kiinnostavia ja värikkäitä, jolloin niiden tutkiminen olisi mielekästä ja herättäisi tunteita ja keskustelua. Kuvat tarvittaessa myös tukevat tarinan ymmärrystä. 

Ääneen luettavat sadut ovat päiväkodeissa suosittuja. Opettajan tulee kuitenkin tarkkaan pohtia, minkälainen satu mihinkin tilanteeseen on sopiva. Lapsiryhmän ikätaso tulee aina huomioida kirjallisuutta valitessa. Pienryhmissä kirjallisuutta voi käsitellä monipuolisemmin kuin nukuttamistilanteissa. Nukkarissa lukutuokio ei ole vuorovaikutteinen tapahtuma, sillä lasten kuuluu silloin olla hiljaa, kuunnella opettajaa ja keskittyä nukahtamiseen. Pohdimme, että nukkarikirjallisuudeksi sopisi parhaiten lyhyehköt sadut, jotka eivät ole liian jännittäviä tai pelottavia. Liian jännittävä tai pelottava satu voi haitata nukahtamista, jos lasta alkaa pelottaa. Erillisten lyhyiden satujen hyvä puoli verrattuna pitkiin kirjoihin on se, ettei kukaan lapsi putoa juonesta mahdollisen poissaolon tai nukahtamisen seurauksena. 

Monipuolinen kirjallisuus tukee lapsen kielenkehitystä ja kuullunymmärtämisen taitoja. Opettajan tulee olla tarkka valitessaan päiväkodissa luettavaa kirjallisuutta. Kirjallisuuden laatu voi vaihdella laidasta laitaan erittäin paljon. On tärkeää, että opettaja tutustuu materiaaliin ennen kuin tuo sen päiväkotiin, ja miettii täyttääkö se laatukriteerit niin itse tarinan, kuin kieliopinkin kannalta. 

Ilse, Linda, Jenni, Maija ja Annika 

 Lukupiirin pohdintoja lastenkirjallisuudesta

Millaisena nykypäivän lastenkirjallisuus näyttäytyy ja miten kirjallisuutta voisi päiväkodissa käyttää?

Kirjat ovat selkeitä, lapsille suunnattuja ja kieli lapsille sopivaa. Niissä käsitellään tunteita, erilaisia ajankohtaisia asioita, moraalisia ja eettisiä kysymyksiä lapsilähtöisesti sekä muita lapsille sopivia teemoja.Tarinat ovat monipuolistuneet, hahmojen nimet ovat mielikuvituksellisempia ja lapsen näkökulma otetaan huomioon yhä perusteellisemmin. Vaikeat asiat on tehty lapselle helpommin käsiteltäväksi, ohittamatta niitä kuitenkaan kokonaan. Saduista pyritään keskustelemaan enemmän, eikä lasta vaadita itse käsittelemään sadun synnyttämiä ajatuksia. Lukuhetkistä on tullut myös vuorovaikutuksellisempia ja lapsen mielipiteitä kuunnellaaan aiempaa enemmän.

Kirjallisuuden käyttö päiväkodissa

- päiväunisatuja
- lukutuokiot ja  pohjustettaessa muita opetuksellisia tuokioita
- keskustelun avaajana
- lapset saavat tuoda ajatuksiaan esille kirjassa käsiteltävien asioiden pohjalta
- lasten ideoita tulee kuunnella kirjallisuutta valittaessa
- vuosi-,  kuukausi-, viikko-, teema- ja päiväsuunnitelmien pohjana
- kirjoista voi löytää aiheita vuositeemoihin sekä muihin teemoihin

Mihin kuvakirjoja voi käyttää ja mitä etua niiden käyttämisestä on?

-  keskustelun avaajana  (myös vanhempien kanssa)
- tunteiden käsittelyn avuksi
- ajanviettotapa esimerkiksi odotustilanteissa
- kuvakirjoja, jotka sisältävät jonkin verran tekstiä, voidaan käyttää myös päiväunisatuina
- ensilukemisena/lukemisen opettelussa
- teemojen ideointiin
- jo aivan pienet lapset pystyvät lukemaan tarvittaessa kuvakirjoja myös ilman aikuisen apua
- pienet lapset pääsevät kuvien avulla helpommin tarinaan mukaan ja keskittymiskyky pysyy paremmin yllä

Mitä ajatuksia lasten kirjallisuuden lukeminen herätti?

  Totesimme, että lastenkirjallisuus on muuttunut vuosien varrella siinä missä maailmakin. Kirjoissa tuodaan esille myös arvoja, jotka eivät välttämättä vallitse perheissä. Monikulttuurisuus aiheuttaa haasteita lastentarhanopettajille lastenkirjallisuutta valittaessa lasten erilaisten kulttuuritaustojen vuoksi. Tämä vaatii lastentarhanopettajilta perehtymistä erilaisiin kulttuureihin ja niissä vallalla oleviin arvoihin. Lastenkirjallisuutta voidaan käyttää yhä enemmän toiminnan suunnitteluun ja ideointiin.

Tiia Salmi, Erika Kivirinta, Laura Tamminen, Annina Toivonen, Saija Tiukka, Elina Vainio, Elise Tuijula